Pääsivu
Ajankohtaista
Killan historia
Hallinportin museo
Museokone
Lentoratas-lehti
Koulutus
Matkat
Yhteystiedot
Linkkejä
Tukijat
kuvia

Gloster Gauntlet mk II

Suomessa on experimental-koneeksi rekisteröity lentokelpoinen Gloster Gauntlet II, GT-400 (OH-XGT). Tämän koneen omistaa Lentotekniikan Kilta, joka sai sen entisöityä Ilmavoimien Teknillisen Koulun tiloissa vuosina 1977 - 1982. Entisöintiin kului noin 12000 miestyötuntia ja suurimman osan tästä tekivät Kalevi Eskonmaa ja Aulis Pakarinen, mutta työhön osallistui monia muitakin henkilöitä. Jyrki Laukkanen lensi entisöidyn GT:n ensilennon 10.5.1982. Jyrki lensi koelennot ja on ollut myös koneen pääasiallinen näytöslentäjä Kone palkittiin maailman parhaiten rakennettuna experimental-koneena vuonna 1982, saaden FAI:n Phoenix-palkinnon. Kone on nykyään nähtävissä Karhulan Ilmailukerhon lentomuseossa ja kesäisin muutamissa lentonäytöksissä.

Se on ainoa tyyppinsä edustaja maailmassa. Kone koostuu kahden vuonna 1976 Juupajoelta maatilalta löytyneen Gauntletin jäännöksistä, jotka Lentotekniikan Kilta tuolloin osti. Juupajoen maanviljelijät olivat ostaneet koneet 1950-luvulla Ilmavoimien romuhuutokaupasta maatilan tarveaineiksi. Kunnoltaan parempi kone, rekisterinumeroltaan GT-400 (englantilainen sarjanumero K5271), otettiin entisöinnin kohteeksi. Kone oli otettu RAF:n käyttöön 14. tammikuuta 1936 ja se tuotiin Suomeen 12. huhtikuuta 1940. Sitä käytettiin harjoituskoneena. Se lensi viimeisen lentonsa 15. helmikuuta 1945 ja poistettiin käytöstä 134 lentotunnin jälkeen 2. tammikuuta 1950. Konetta entisöitäessä alkuperäismallista Bristol Mercury -moottoria ei ollut saatavilla lentokuntoon, joten koneeseen asennettiin Percival Pembroke -koneesta peräisin oleva Alvis Leonides -moottori. Koneen päätelineen nykyiset pyörät ovat peräisin Polikarpov I-153 -hävittäjästä. Gauntlet on lentänyt entisöinnin jälkeen jo yli 300 tuntia.

Talvisodan sytyttyä Suomi alkoi kuumeisesti hankkia sotamateriaalia. Etelä-Afrikan Liittovaltio oli voimakkaasti tukemassa Suomea ja ostettuaan Gloster Gauntlet II -hävittäjiä Britanniasta, se lahjoitti näitä Suomelle 24 kpl. Britanniassa Gauntletit tulivat palveluskäyttöön vuosina 1934 - 1936 ja parhaimmillaan 14 laivuetta operoi koneella Britanniassa. Kaikkiaan Gauntletteja rakennettiin 245 kappaletta. Vuoden 1940 aikana konetyyppi poistui Britanniassa ensilinjan hävittäjäkäytöstä. Suomeen lahjoitetut koneet laivattiin Britanniasta Ruotsiin, josta ne toimitettiin Suomeen keväällä 1940. Jo saapuessaan Gauntletit olivat vanhentuneita sotakoneiksi ja ne otettiinkin koulutuskäyttöön.

Nyt tämä Gloster Gauntlet on maalattu Jatkosodan aikaiseen sotamaalaukseen, jota koristavat Ilmavoimien sodan aikaiset kansallisuustunnukset eli siniset hakaristit. Konetta lentää nykyisin Jyrki Laukkanen. Hän on ollut koneen pääasiallinen näytöslentäjä. Alkuvaiheessa näytöslentoja suoritti myös Paavo Janhunen.

Insinöörieverstiluutnantti, lentokoneinsinööri ja koelentäjä Jyrki Laukkanen on yksi Suomen kokeneimmista ilmailijoista. Hän on harrastanut ilmailua 1950-luvulta lähtien. Purjelentolupakirjan hän sai 1962, yksityislentäjän lupakirjan vuonna 1966 ja ansiolentäjän
lupakirjan vuonna 1968. Hän opiskeli Teknillisessä Korkeakoulussa lentokoneinsinööriksi 1960-luvulla valmistuen 1968. Opiskeluaikanaan hän oli harjoittelijana Valmet Oy:n Kuoreveden tehtaalla Hallissa kesät 1964 ja 1965 ja töissä Koelentueessa jo 1.2. – 31.8.1966. Asevelvollisuutensa hän suoritti Ilmavoimissa lentoupseerikurssilla ja siirtyi värvättynä ohjaajana Karjalan Lennostoon 1969. Koelentueeseen insinööriupseeriksi hän siirtyi vuonna 1970. Koelentokurssin suoritettuaan hän toimi koelentäjänä. Ilmavoimissa lentotunteja kertyi karvan verran vajaat 10000, mikä on Ilmavoimien ennätys eikä sitä todennäköisesti tulla milloinkaan rikkomaan. Hän jäi ilmavoimista eläkkeelle 2002. Jyrki toi myös Joulupukin lentokoneella Halliin monena jouluaattona.

Jyrki Laukkanen tuli yleisön tietoon etenkin Valmet Vinkan koelentojen ansiosta. Hän koelensi myös mm. MiG-21- ja Fouga-koneita niiden huoltojen jälkeisillä koelennoilla sekä monia muita konetyyppejä niiden hankintojen yhteydessä. Hän on lentänyt myös lukuisilla experimental-koneilla ja muilla siviilikoneilla. Kaiken kaikkiaan Jyrkillä on lentokokemusta ainakin 147 erityyppisestä koneesta, mikä on toinen Suomen ennätys. Laukkaselle kertyi MiG-21 -koneiden lentotunteja 1285 eli kaikkien aikojen toiseksi suurin määrä Suomessa.